05.06.2018

40. juhlavuoden julistenäyttely Provinssissa

Esittelyssä taiteilija Provinssin julistetaiteen takana: Timo Saari

Provinssin värikästä historiaa tarkastellessa ei voi olla huomaamatta graafikko Timo Saaren mieleenpainuvaa julistetaidetta. Nykyisin Tampereella asuvan Saaren kädenjälki on näkynyt festivaalin historiassa kolmenkymmenen vuoden ajan.

”Alussa suunnittelin festivaalille julisteet ja muutamia lehti-ilmoituksia. Myöhemmin mukaan tulivat rannekkeet, lavakankaat, t-paidat, nettisivut ja kaikki muu oheismateriaali”, Saari kertoo. Taideteollisessa korkeakoulussa graafikoksi opiskellut nuori lahjakkuus päätyi työskentelemään Provinssille vuonna 1979, vasta 23-vuotiaana. Festivaalin tuotantoporukka oli tullut tutuksi Seinäjoen musiikkipiireistä ja mm. Ilkkaan kuvituksia siihen aikaan tehnyttä Saarta kysyttiin mukaan tiimiin. Saari suunnitteli festivaalin julisteet vuosille 1980–2010, 90-luvun alun muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Graafikon työ festivaalin alkuvuosina oli vapaata ja taiteellisesti hyvin kunnianhimoista. ”Työssä oli täydellisen vapaat kädet. Tuotantoryhmällä saattoi olla toiveita esimerkiksi festaripaidan designiin liittyen, mutta julisteissa mentiin taide ja idea edellä”, Saari kertoo. Taiteellinen vapauden tulokset myös huomioitiin – vuoden 1988 Provinssirock-juliste palkittiin Suomen parhaana julisteena, minkä lisäksi Saaren julistetaidetta on ollut esillä museoissa ympäri maailmaa, mm. Lahdessa, Coloradossa Brnossa ja Warsovassa.

Saari teki ensimmäiset julisteet käsityönä, yhdistellen eri tekniikoita ja tyylejä. 80-luvun alun julisteissa voi nähdä lyijykynäpiirrosta, kollaasitekniikkaa ja valokuvaa, ja typografia valittiin huolellisesti. Ennen tietokoneiden yleistymistä suunnittelussa työ oli hyvin manuaalista ja yhteistyö painotalon kanssa tiiviimpää. ”Etsin värien sävyt värikartasta ja ilmoitin ne painotalolle. Saatoin tehdä julisteen A4-kokoon mustavalkoisena ja kertoa, että tähän kohtaan tulee sininen liukuväri tässä sävyssä. Työ suurennettiin painossa ja näin lopullisen julisteen vasta saatuani sen käteen. Kerran sattui niin, että painon käyttämä väri oli erilainen kuin alkuperäisessä suunnitelmassani, mutta lopulta se toimikin julisteessa paljon paremmin,” Saari nauraa. Suunnittelutyö teki loikan digiaikaan vuonna 1994, minkä jälkeen julisteiden tyyli muuttui myös räväkämmäksi. ”Muutamasta sen ajan julisteesta näkee, että silloin on kokeiltu mitä kaikkea tietokoneella on mahdollista saada aikaan. Ne ovat oman aikansa kuvia.”

Katukuvassa näkee nykypäivänä harvemmin festivaalijulistetta, jossa bändit eivät olisi pääosassa. Provinssin julisteiden historiassa valtaosa ennen 2010-lukua tehdyistä julisteista on kuitenkin toteutettu vahvan kuvakielen avulla, ilman erillisiä mainostekstejä. Saari kertoo, että julisteissa oli aina tärkeintä tietty ydinajatus ja syvempi idea, joka kertoi tarinaa festivaalin hengestä. Kitara ja rauhankyyhky eri muodoissaan näkyvät 80-luvun muotokielessä, kun taas 90-luvulla tehtiin kunniaa Ihmisten Juhlan fiilikselle ja värikkäälle kävijäkunnalle. Törnävänsaaren vehreä luonto ja festivaalialueen tunnelma kulkevat myös mukana eri vuosien julisteissa. Omaa suosikkijulistettaan Saari ei osaa nimetä: ”Se on hieman kuin kysyisi, kuka lapsistasi on suosikkisi”. Hän mainitsee kuitenkin vuoden 1981 julisteen olevan yhä mielestään onnistunut sen toteutuksen ja sanoman vuoksi. Myös vuoden 1988 voittajajuliste sekä vuoden 2010 lehmät laitumella -juliste ovat tekijänsä mielestä mieleenpainuvia.

Timo Saaren mielestä paras puoli työssä Provinssin parissa on ollut jokaisen idean kehittäminen ja työstäminen valmiiksi – yksinkertaisesti siis työ itse. Musiikkiala on oman harrastuneisuuden kautta ollut hänelle aina sydäntä lähellä, mikä on tehnyt työstä erityisen mielekästä. Hän kiittää erityisesti festivaalin tuotantoryhmää, joka antoi taiteellista vapautta, mutta osasi silti olla sopivalla tavalla vaativa. Jos suhtautuminen festivaalin visuaaliseen puoleen olisi ollut välinpitämätöntä, ei lopputuloskaan olisi ollut samanlainen. ”Ilman upeita tyyppejä Kemussa ja Selmussa ei tämä olisi ollut mahdollista. Pyrin töilläni aina yllättämään sekä heidät, että itseni.”

Provinssin lisäksi Timo Saari on työskennellyt yli 25 vuotta eri mainostoimistoissa ja freelancerina. Uransa aikana hän on suunnitellut lukuisia yritysilmeitä, logoja, markkinointikampanjoita, kirjan- ja levynkansia sekä tehnyt kuvituksia, asiakkainaan mm. Yle, UPM, DB Schenker, Tekes ja Metso. Hänen maalauksiaan ja kuvituksiaan on ollut esillä myös näyttelyissä. Saari pohtii hetken tulevaisuuden haaveitaan ja paljastaa lopulta suunnitelleensa ja vuosia sitten tarinallisen kuvakirjan tai sarjakuvan toteuttamista. Ehkä sen aika tulee seuraavaksi. Työuraansa hän on tyytyväinen ja kertoo päässeensä oikeastaan jo tekemään kaikkea, mitä on aina tahtonutkin. Hän kertoo, ettei enää seuraa aktiivisesti festivaalien markkinointia, mutta pohtii yleisesti tapahtumamarkkinoinnin visuaalisuuden merkityksen pysyneen läpi vuosien melko muuttumattomana. ”Visuaalinen yhtenäisyys vahvistaa elämystä tapahtumassa. Festaripaitaa pidetään tapahtuman jälkeenkin, pinssit säästetään muistoksi. Visuaalisuuden merkitys tapahtumille ei ole muuttunut, mutta sen keinot ovat. Viestintä on sähköistynyt, eikä pelkän julisteen rooli ole samanlainen kuin ennen.” Saaren mielestä nykyään tehdään kuitenkin turvallisempia ratkaisuja kuin aiemmin. ”Rohkeus, luovuus ja räväkkyys tekevät designista muistettavan.”

Timo Saaren ja muiden tekijöiden julistetaidetta on nähtävissä 28.-30.6.2018 festivaalialueelle nousevassa 40. juhlavuoden näyttelyssä. Esillä on julisteita vuosilta 1979–2018.